Les Parfums de Rosine; Diabolo Rose

Tadaa!! Tässä on minttua eikä tuoksu ollenkaan pahalle, ällölle, tunkkaiselle tms. Kappas vaan! Tosin tämän tuoksun minttuisuus on minun nenässäni melko lyhytkestoinen. Tässä haistan mintun raikkaana, pirskahtelevana, vähän spearmint-tyyppisenä. Mutta vain aivan alussa ja se häipyy kovin nopeasti jonnekin. Tai sitten ei, tuoksun kypsyessä ranteella siihen tulee tiettyä rapeutta, jääkuorrute reunoille ehkä...

Ruusu tuoksuu hyvin tuoreena ja kepeänä, lähes vihreänä. Tuoksu on mielestäni hyvin keväinen.  Kielo antaa tuoksulle kepeän ihastuttavaa vihreyttä, olen aina pitänyt kielon tuoksusta. Samoin kuin alun bergamotti jää minulta havaitsematta niin myös tomaatinlehdet hukkuvat jonnekin. Pioni sen sijaan tuo tuoksuun tietynlaisen makean vivahteen. Voisin kuvailla tätä hyvin naisellisella tavalla sporttiseksi ruusuksi. Diabolo Rose on reipas ja iloinen, enkä mitenkään osaa yhdistää nimeä paholaiseen. Sen sijaan keppien ja narun avulla kieputeltavaan diaboloon se sopii mainiosti. Kivan kupliva ja iloinen ruusutuoksu kevääseen!

Kuva Les Parfums de Rosine

Donna Karan New York: Be Delicious Fresh Blossom Juiced EdT, le

Hyvin kukkainen, aavistuksen vihertävä. Minun nenäni poimii tästä ihan ensimmäiseksi kielon, jota seuraa hentoisen puuterinen ruusu. Ruusu tosin pysyttelee hyvin lähellä ihoa ja ihan iholta haisteltuna ruusu tuoksuu selkeän voimakkaasti.

Kehityskaari tässä tuoksussa on aika suoraviivainen ja minun nenääni tämä tuoksuu koko kaarensa ajan yksinkertaisesti kukkaiselta. Kielon ja ruusun lisäksi olen aistivinani häivähdyksen hajuhernettä ja ihan pahnanpohjimmaisena tuoksuu myskin kuivakka jauhoisuus.

Fragrantican mukaan tässä pitäisi tuoksua mm. greippi ja mustaherukka mutta tuoksun kieloisuus peitti ne ainakin minulta hyvin tehokkaasti alleen. Voisin kuvitella käyttäväni tätä kevyenä arkituoksuna, tämä on sellainen harmittoman kaunis ja helppo tuoksu.

PP Perfumes; Hannele EdP

Hannele on Ranskassa valmistettu mutta synnyltään suomalainen tuoksu. Se tehtiin alunperin lahjaksi ja sen kolme ensimmäistä käyttäjää olivat nimeltään Hannele, josta tuoksu sai nimensä.

Ensi kerran Hannelea kokeillessani se assosioitui hyvin nopeasti Chanelin vitoseen. Tuoksussa oli jotakin kovin  samanlaista. Sittemmin kun olen Hannelea kokeillut jo useamman kerran, en enää koe sitä mitenkään erityisen samanlaisena Chanelin vitosen kanssa.

Minun ihollani ja minun nenääni Hannelen alkutuoksu on todella ruusuinen. Haistan alusta lähtien myös santelipuun ja se tuoksuu minusta lämpimän kuivalta. Joka kerta tuoksua kokeillessani sen alku tuntuu minusta aina vain lämpöisemmältä, tällä hetkellä lähes kuumalta.

Hannelen nuotteja ovat myös sireeni ja jasmiini mutta varsinkin sireeni minun on vaikea tuoksusta löytää. Kaikki kolme kukkanuottia ovat hyvin tiiviisti yhdessä, ruusun tuoksuessa minun nenässäni päällimäisenä. Kaikki ne siellä ovat mutta hyvin tiiviisti toisiinsa kietoutuneina. Yleisvaikutelma tuoksusta on mielestäni pehmeä ja naisellinen.

Jossain keskivaiheilla olen haistavinani ihan lähellä ihoa jotakin sitruksista mutta en tiedä onko nuoteissa mitään mikä voisi sitruksiselle tuoksua. Haistan myös jotakin myskin tapaista mutta en ole siitäkään varma koska se ei ole lainkaan kuivan pölisevä, kuten yleensä myskin koen. Keskivaiheilla vanilja alkaa nousta hyvin pehmeänä ja notkeana esille, hyvin kermaisena. Ruusun tuoksu pysyy mukana edelleen.

Jossain vaiheessa loppua kohden ruusu ja muut kukat häviävät mutta kuvittelen haistavani drydownin pääasiassa vaniljaisesta pilvestä häivähdyksen aavistuksen eritteisestä jasmiinista. Santelipuu tuo tuoksun loppuvaiheeseen pientä terävyyttä. Lopun vaniljaisuus on hillityn makeaa. Drydown ei ole mielestäni yhtä lämmin kuin tuoksun alku. Drydown on minun suosikkivaiheeni tämän tuoksun kehityskaaressa. Kestävyys Hannelessa on mainio.

Minun mielestäni Hannele on hyvin lämmin kukkaistuoksu, tiivis ja vähän raskaskin. Se ei ole kuitenkaan häiritsevän äänekäs eikä sen raskauskaan häiritse kunhan muistaa annostella sopivasti. Liikaa annosteltuna Hannelesta saa kyllä överit aikaiseksi, vaikka tuoksu pysytteleekin mielestäni suhteellisen lähellä ihoa.

Kokonaisuus on puuterinen ja tyylikäs. Voisin kuvitella, että moni pitäisi Hannelea aikuisen naisen tuoksuna. Itsekin ajattelen, ettei Hannele ehkä ole teinitytölle juuri se sopivin tuoksu itse tuoksun luoman mielikuvan perusteella, mutta miksei teiniprinsessakin sitä voisi käyttää jos se miellyttää.

Minun mielestäni Hannelen imago on ihanan naisellinen ja vähän glamoröösi, gracekellymäinen. Se sijoittuu ihan selvästi 1950-luvulle. Runsaat helmat, selkeä vyötärö, sirot avokkaat, hansikkaat ja turkiskeeppi. Jos Hannele tupakoisi niin hänellä olisi tyylikäs holkki ja yksinkertaisen tyylikäs savukerasia. Jos Hannelella olisi koira niin se olisi toyvillakoira ("minipuudeli").

Grace Kellyn kuva, piirros.

Tauer Perfumes; Homage, No 08 Une Rose Chyprée EdP

Tauer Perfumesin sivuilta:

HEAD NOTES:
Soft bay and hot cinnamon complemented by bergamot, lemon peel and clementine.
HEART NOTES:
A rich rose chord with Bulgarian rose oil and rose absolute, and Bourbon geranium.
BODY NOTES:
Dark and resinous labdanum, oak moss, patchouli, vetiver and vanilla.

An exclusive oriental rose on a vintage chypre chord.
Une Rose Chyprée is a modern vintage perfume. It reaches back to the craft of traditional high perfumery, using a luxurious setting of raw materials. At the same time, I wanted it to be a rose of today, that speaks our language.

Olen tainnut haksahtaa Andy Tauerin tuoksuihin. Mikä tuntuu jotenkin ihan väärältä ja nurinkuriselta. Kun sain ihkaensimmäiset niche-sampleni loppuvuodesta -11 ne sattuivat olemaan Tauer Perfumesin tuoksuja. Nuuhkiessani niitä aivan innoissani oli ensireaktioni pieni pettymys. Aivan liian voimakkaita minulle jotta voisin niistä pitää, aivan liian kaikkea, jotta voisin niistä pitää. Harmi! No, on täällä onneksi yksi tuoksu josta tykkään.

Sittemmin, useiden kokeilujen jälkeen, useamman kuin noiden viiden samplen tuoksuttelun tuloksena, voin sanoa pitäväni Tauer Perfumesin tuoksuista! Niiden voimakkuus ei ole hävinnyt mihinkään. Ne ovat edelleen aivan käsittämättömän vahvoja tuoksuja, juuri sellaisia joita olen aina luullut inhoavani ja joita olen syyttänyt päänsäryn ja migreenikohtauksen aiheuttajiksi.

Une Rose Chyprée tuoksuu tyypillisen tauermaisesti heti alkusekunneiltaan lähtien eli täysillä. Ensikokemukseni siitä oli vaisu ja tylsähkö, kun nuuhkaisin sitä kerran nopeasti sample vialista heti sen saatuani. Ajattelin, että tästä en varmaankaan niin tule pitämään. Iholla se kuitenkin alkoi elää omaa elämäänsä ja pakko se on tämänkin Tauerin kohdalla todeta, että tykkään, tykkään, tykkään!

Tätä voisin käyttää heti ensimmäisen jouluisan ailahduksen läikähtäessä sydämessä, todennäköisesti marras-joulukuun tienoilla. Tuoksun kanelisuus on enemmän tunnetta kuin tuoksua; se kiidättää silmien eteen katkeamattoman filminauhan kaikesta ihanasta joulussa; joululaulut, enkelit, lapsuuden tunnelmat, Mummun keittiön loputtoman ihanan jouluherkkujen täyteisen tuoksun. Joulukuusen koristelun, valkoisella pumpulilla kuorrutetut puut ja lumen peittämät, kumpuilevat pellot.

Hautausmaan loputon kynttilämeri kireässä pakkasessa, hengityksen huurutessa pimeydessä. Vaari löysi aina oikeat haudat helposti, samat rutiinit, samat reitit ja joka joulu ne tuntuivat lähes seikkailulta! Minun Vaarini oli maailman viisain mies ja rakkain Vaari mitä ihmisellä saattaa olla!

Tässä sitä taas ollaan, keskellä kuohuvaa tunnemerta! Mikä näissä Tauereissa oikein on, että ne saavat aikaan näin mielettömän voimakkaita tunnekokemuksia, elämyksiä, muistoja? Une Rose Chyprée on lapsuuden joulua, lämpöä, rakkautta ja hellyyttä. Ruusu on tässä tuoksussa hyvin lempeä ja ystävällinen, helposti lähestyttävä, vaatimaton. Se on kuin lämmin ja turvallinen syli, joka on aina valmis kietomaan sinut syleilyynsä, syli jossa voit hetken aikaa levätä kaikessa rauhassa, käpertyä itseesi ja olla vähän aikaa taas pieni lapsi.

Kanelin ja sitruksisten tuoksujen yhdistelmä on kertakaikkiaan upea! Se on hienovarainen ja tyylikäs. Ruusu yhdistyy nuotteihin uhkeana ja kauniina mutta tällä kertaa upean lämpöisenä ja pyyteettömän rakastavana. Tuoksu kehittyy todella hienosti. Jonkin aikaa kypsyttyään tuoksuun tulee selkeä vaniljainen aromi, se valtaa pikkuhiljaa alaa itselleen.

Jouluateria on syöty, tunnelma on hidas ja raukea. Valaistus on lämmintä ja pehmeää, kynttilänliekit lepattavat luoden ympärilleen taianomaista kultaista hehkua. Hetkeksi jopa aika pysähtyy. Sydämen täyttää hyvä olo, vähän aikaa saa vain olla. Onnellisena, tyytyväisenä ja juuri tässä.

Kuvat täältä ja täältä.

Miljoona, miljoona, miljoona ruusua....

En ole mitenkään erityisesti ruusutuoksujen ystävä. Pidän kyllä ruusun tuoksusta mutta se ei varsinaisesti herätä intohimoa minussa. Innostuin kuitenkin ajatuksesta erilaisista versioista ruususta ja päädyin tilaamaan sample-setin Les Parfums de Rosinelta.

Kyseessä on ruusutuoksuihin erikoistunut tuoksutalo. Sen on perustanut parfyymisukuun syntynyt Marie-Hélène Rogeon, jolla omien sanojensa mukaan on kaksi intohimoa; parfyymit ja ruusut. Hänen ruusutuoksuissaan käytetään luonnollisia esansseja ja tuoksuissa pyritään eri nuottien selkeään tunnistettavuuteen.

Rogeonin ensimmäinen luomus oli Rose d'Eté, joka lanseerattiin 1998. Sen jälkeen erilaisia ruusutuoksuja on putkahdellut ulos tasaiseen tahtiin, joukossa myös muutama miehille suunnattu ruusuelämys. Laadukkaiden raaka-aineiden lisäksi Les Parfums de Rosine on tarkka estetiikasta ja pyrkii pulloissaan ja pakkauksissaan kauneuteen.

Tilasin 15 näytteen setin, joka toimitettiin suht nopeasti kirjeenä suoraan kotiin. Kirjekuori oli kuplamuovitettu ja näytteet oli vielä erikseen huolellisesti pakattu kuplamuovin sisälle.

Näytteet oli aseteltu vielä pieneen muovipussiin johon oli päälle taiteiltu kaunis rusetti tyylikkäästi ruusukuvioidulla, pinkillä satiininauhalla.

Näytepullot ovat ampulleja ja jokainen on erikseen kiinnitetty omaan pahviseen korttiinsa. Melkein jokaisen ampullin kaulassa on pieni ohut, oman värisensä satiininauha.

Olen muutamaa jo ehtinyt tässä pikaisesti testailemaan ja tuoksut ovat kauniita ja....no, ruusuisia. Jos ei pidä ruusun tuoksusta niin ehdottomasti ei kannata näihin tutustua. Ellei sitten halua opiskella lisää omasta inhokistaan, mikä ei mielestäni ole ollenkaan huono ajatus sekään.

Jos taas pitää ruusun tuoksusta niin suosittelen kokeilemaan. Ensitestailujeni perusteella sanoisin, että vaikka kyseessä onkin kovin ruusuisa setti niin se on myös mielenkiintoinen ja hauskalla tavalla viihdyttävä. Itseäni ainakin kiinnostaa tutustua ruusun erilaisiin variaatioihin ja mitä kaikkea siitä voikaan saada aikaan. Kaiken ei aina tarvitse olla niin kovin vakavaa ja grandea!

Ruusukuva täältä.

Tauer Perfumes; Homage, No 10 Une Rose Vermeille EdP

 Tauer Perfumesin sivuilta:

HEAD NOTES
A citrus chord with lemon and bergamot with a whisper of lavender.
HEART NOTES
Sumptuous bouquets of roses and violets, kissed by luscious raspberries.
BODY NOTES
The richness of vanilla, sandalwood and tonka beans, touched by the elegance of ambergris.

UNE ROSE VERMEILLE is a gourmand rose, exquisite, and rare.
It combines a generous amount of luxurious ingredients such as natural, steam distilled rose oil from Bulgary, real essential oil from Fiji Sandalwood, natural vanilla pod extracts and plays happily with a wild raspberry note. Fresh in its head notes, it develops into a rich assemblage, always circling an exclusive chord of rose petals, on a base of brilliant ambergris. A true homage to rose. 

 "Mutta taimi lakkasi pian kasvamasta ja alkoi valmistaa kukkaa. Pikku prinssi, joka seurasi suuren nupun kehittymistä, aavisti, että sieltä puhkeaisi jokin aivan ihmeellinen ilmestys. Mutta kukkanen antoi hänen odottaa kauan. Se laittoi itseään kauniiksi vihreän kammionsa suojissa. Se valitsi tarkoin ja huolellisesti värinsä. Se pukeutui hitaasti, ripustaen terälehtensä yksitellen paikoilleen. Se ei halunnut näyttäytyä ryppyisenä kuten unikonkukat. Se halusi tulla näkyviin vasta, kun  se oli kauneimmillaan. Niinpä niin! se oli hyvin turhamainen! Sen salaperäinen valmistautuminen kesti useita päiviä. Ja sitten vihdoin eräänä aamuna, juuri auringonnousun aikaan, se näyttäytyi."
- Antoine de Saint-Exupéry, Pikku Prinssi, suomennos Irma Packalén

Tämä tuoksu vie minut satujen ja fantasioiden haaremiin, jossa toinen toistaan kauniimmat naiset elävät elämäänsä ainoana tehtävänään näyttää kauniilta ja haluttavilta. Todellisuus haaremeissa on varmasti ollut ihan jotain muuta mutta tämän tuoksun sisältämä kuvaus niistä on raukeata kauneutta, pehmeätä hitautta ripauksella itsekkyyttä ja turhamaisuutta.

Jalokiviä, helmiä, soljuvaa silkkiä. Ilmassa tuoksuu ambra. Oman lisänsä tuovat ihanasti tuoksuvat samettisen pehmeät ihot, jokainen hieman erilaisine ominaistuoksuineen ja -väreineen. Laiskat päivät, jotka soljuvat ohitse raukeina, pehmeinä. Ilma on väreilevää, valo siivilöityy pehmoisen pastellisena ja puuteroi loistavat ja kirkkaat värit utuisella harsolla. Täydellistä harmoniaa, täydellistä, makeaa kauneutta.

Une Rose Vermeille on mielestäni hyvin elegantti, tyylikäs ja naisellinen. Hyvällä tavalla turhamainen ja itsekäs. Kaunis ja tasapainoinen kokonaisuus, herkkä.

Appivanhempani toivat minulle joskus Bulgarian tuliaisena bulgarialaista ruusuparfyymia. Olin riemastunut, kun haistoin tästä tuoksusta juurikin samaisen bulgarialaisen ruusun vivahteen. Riemastunut siis siitä, että pystyin sen tunnistamaan.

Alun sitruunaisuus on hyvin tasapainoista, hienovaraista, ei millään muotoa päällekäyvää. Vadelma sen sijaan kätkeytyy minulta, ujostelee. Vanilja on mukana alusta lähtien mutta se vahvistuu selkeästi loppua kohden. Santeli tuoksuu lopussa häivähdyksenä, tuoden kokonaisuuteen aikuisuutta ja vastuullisuutta. Ambra tuo tuoksuun uskomatonta, kaunista pehmeyttä, se on mukana hienovaraisena ja arvokkaana, kooten tuoksun upeaksi ja tyylikkääksi kokonaisuudeksi.

Ruusu tuoksuu mukana koko tuoksun elinkaaren ajan, se on hyvin kaunis, hyvin herkkä ja  muistuttaa minua paljon Pikku prinssin ruususta. Toisaalta erittäin turhamainen ja omanarvontuntoinen, toisaalta myös hyvin lempeä ja rakastava. Ehdottomasti ylpeä.

"Kukka yskäisi. Mutta se ei johtunut vilustumisesta.
- Olen ollut tyhmä, se sanoi vihdoin. - Pyydän sinulta anteeksi. Koeta olla onnellinen.
Pikku prinssiä ihmetytti, ettei kukka moittinut häntä. Hän jäi seisomaan aivan ymmällään lasikupu käsissään. Hän ei ymmärtänyt tätä hiljaista lempeyttä.
- Mutta minähän rakastan sinua, sanoi kukka. - On minun syyni, jos et tiennyt sitä. Ei sillä ole väliä. Mutta sinä olet ollut yhtä tyhmä kuin minä. Koeta olla onnellinen... Jätä rauhaan se lasikupu. En halua sitä enää.
- Mutta tuuli...
- En ole pahasti vilustunut...Raikas yöilma tekee minulle hyvää. Olenhan kukka.
- Mutta eläimet...
 Minun täytyy kyllä kestää pari lehtimatoa, jos haluan tutustua perhosiin. Ne ovat kuulemma niin kauniita. Kukapa minua muuten kävisi tervehtimässä? Sinäkin olet kaukana. Mitä suuriin eläimiin tulee, niin en pelkää mitään. Minullahan on kynteni.
 Ja se näytteli lapsellisesti neljää piikkiään. Ja lisäsi sitten:
- Älä vetelehdi noin, se on ärsyttävää. Koska kerran olet päättänyt lähteä, niin lähde pois!
 Sillä se ei tahtonut, että pikku prinssi näkisi sen itkevän. Se oli niin ylpeä kukka..."
- Antoine de Saint-Exupéry, Pikku Prinssi, suomennos Irma Packalén
 Kuva kirjasta Pikku Prinssi.

Yves Saint Laurent; Paris FdP (vintage)

En omista hyllymetreittäin hajuvesiä ja yleensä, kun hankin kokonaisen pullon jotain tuoksua niin todella pidän siitä. Elämässäni oli useamman vuoden pituinen vaihe, jolloin en juurikaan käyttänyt muita hajusteita, kuin erittäin mietoja deodorantteja tai hajutonta kristallikiveä. En myöskään heitä mitään käyttökelpoista roskiin. Tästä johtuen minulla on muutamia "vanhoja" tuoksuja varastoissani.

Yksi "ikivanhoista" tuoksuistani on Yves Saint Laurentin Paris. Pullo on 50 ml ja siitä on kulutettu suhteellisen pieni määrä. Nettiä kolutessani jäin siihen uskoon, että kyseessä olisi "alkuperäinen" Paris ja sitä vahvistaa tuoksun laatu, se on nimittäin Fleur de Parfum.

En ole mikään tuoksuasiantuntija joten en osaa sanoa miksi se on Fleur de Parfum eikä Eau de Parfum. Olin ymmärtävinäni tutkimusretkelläni, että se olisi kenties voimakkaampi kuin Eau de Parfum mutta en ole lainkaan varma asiasta. Jos joku teistä ihanista osaa selittää mistä on kyse niin mielelläni kuulisin.

Parisistahan on tehty näitä nykyisin kovin suosittuja uusintaversioita jotka ovat vähän niin kuin alkuperäinen tuoksu mutta ei kuitenkaan sama. Itse en ole ollenkaan ollut kiinnostunut tämän tuoksun eri versioista enkä ole niitä käynyt haistelemassa enkä siis yhtään tiedä monta niitä on tullut markkinoille tai mitään muutakaan.

Minun pulloni on kultakorkkinen ja netissä seikkaillessani huomasin, että kultakorkkisesta pullosta puhuttiin vintagena. Huhhuh, vai on meikäläisen biletuoksu vintagea...eli minäkin olen siis vintagea...? No joo, ehkä en kuitenkaan ole ihan vielä museoon parkkeeraamassa. ;-)

Paris on tyypillinen 80-luvun tuoksu. Voimakas ja aika raskas vaikka onkin kukkaistuoksu. Jostain syystä rakastuin siihen viime viikolla uudestaan. Minun Parisini on vuosikaudet majaillut pimeässä ja viileässä vaatehuoneessa. Nykyään se majailee tyttäreni tekemässä ihanan sinisessä puisessa lippaassa, omassa pahvilaatikossaan ja valolta suojassa. Kuitenkin käden ulottuvilla. Olen onnessani tuoksutellut sitä muutamana päivänä ihan vain kotioloissa. Sitä ei todellakaan tarvitse laittaa paljoa, vähän on tässä tapauksessa enemmän. ;-)

En osaa kuvailla sen tarkemmin tuoksun elementtejä, paitsi että se on ruusutuoksu. Netistä löytyy kyllä kattavia kuvauksia Parisista. Ehdottomasti se kuuluu niihin tuoksuihin joita ei voi suihkia suihkimisen ilosta vaan sen laittamisen kanssa täytyy olla varovainen. Liian raskaalla kädellä annosteltuna Parisista muodostuu ympäristöhaitta.

Ihan niin kuin aika monesta muustakin 80-luvun tuoksuluomuksesta. Tähän voisi joku näppärä lisätä, että ihan niin kuin monesta 80-luvun luomuksesta ylipäätään...

Vuodet ovat toki saattaneet tuoda oman lisänsä tuoksuuni mutta niin tai näin niin tällä Fleur de Parfumilla on kyllä mieletön stamina! Olen laittanut tuoksua ranteeseeni tätä kirjoittaessani yli 10 tuntia sitten ja rannetta nuuhkaistessani tuoksu on edelleen erittäin selkeästi havaittavissa. Se on toki pehmennyt ja sekoittunut eikä luonnollisestikaan enää niin terävä mutta erittäin hyvin löydettävissä.