HEAD NOTES
Coriander and cumin, carefully blended with petitgrain.
HEART NOTES
A warm heart note with rock rose and a hint of jasmine.
BODY NOTES
Dry cedar woods and vetiver, brilliantly joined on a fine ambergris background.
Powerful, sensual and pure
Laying on the bed, watching the moon raising over the sandy hills of the Saharan desert, he dreamt the fragrance of a Moroccan night.
Kun suihkaisin tätä ranteelle niin lähes samantein mieleen nousi vahva tuntemus isästäni. Ei niinkään mikään tarkka muisto, vaan nimenomaan tuntemus. Todella selkeä ja vahva. Tässä tuoksussa on pakko olla jotakin samaa, kuin jossakin isäni aikoinaan käyttämässä tuoksussa.
Jostain syystä L'Air du Désert Marocain tuoksuu minun isälleni. Kurkkua kuristaa ja itku on lähellä. Ikävä. Valtava tunteiden vyöry. Isäni ei ole koskaan käyttänyt tätä tuoksua, häntä ei enää ole ollut olemassakaan, kun tämä tuoksu on lanseerattu.
Seuraavaksi koin pienoisen järkytyksen haistaessani lehmänlannan. Mieleen nousi muistikuva lapsuudesta, ihan mummolan ajotien vieressä oli lehmihaka. Lehmät hengaili usein juurikin siinä kohdilla, niitä oli viihdyttävää pällistellä keittiön pöydän äärestä heti aamusella.
Isän kanssa leikittiin sähköpaimenilla, kumpi uskaltaa ottaa kiinni. Minä olin jo pienenä yllytyshullu, totta kai tartuin aina haasteeseen! Oikeastaan minä taisin vähän pelätä lehmiä.
Onneksi lehmänlannan häivähdys on vain outo ja nopea välähdys, joka häipyy saman tien. Ranteelta paljastuu täydellisen upea, täydellisen harmoninen ja täydellisen tasapainoinen kokonaisuus. Kun tuoksu kypsyy ranteella hetken aikaa, siitä muodostuu lähes meditatiivinen. Istun hiljaa ja silmät kiinni, nenä melkein kiinni ranteessani ja annan tuoksun vallata jokaisen sopen aivoissani. Mielikuva isästä ei ole enää ollenkaan yhtä voimakas, kuin se oli tuoksun alussa.
Nuotit soljuvat nenääni pehmeästi, lempeästi. Ne kietoutuvat toisiinsa kuin tanssivat savukiehkurat, aluttomina ja loputtomina, hypnoottisen sulavasti. L'Air du Désert Marocain on minulle äärettömän rauhoittava tuoksu. Kaunis ja täydellinen.
Näin äkkiseltään en voisi kuvitellä käyttäväni tätä. Paitsi todella harvoin, silloin kun tarvitsen rauhoittumista ja lohtua. Haluaisin silti omistaa tämän.
Mulla on käynyt sellainen onni että mun ei tarvitse itse käyttää tätä, vaikka voisin ihan hyvin. Pistin miehen tuoksun kantajaksi. Aina kun se käyttää tätä kuljen sen perässä huoneesta toiseen kuin magneetin vetämänä. Tämä jättää jälkeensä ihanan läsnäolon ja vanan.
VastaaPoistaTestautin tämän miehellä. Ei tuoksunut hänellä yhtä hyvältä kuin itselläni. Mutta niin hyvältä kuitenkin, ettei haittaisi minua vaikka hän tätä käyttäisikin... ;)
PoistaOlipa koskettava arvio, kiitos. Olen aina onnellinen siitä, kun löydän tuoksun, joka muistuttaa rakkaasta ihmisestä. Olen samaa mieltä siitä, että tässä tuoksussa jotakin ainutlaatuisen meditatiivista. Äitini vei oman näytteni, ja nykyään hänen kotinsa tuoksuu Marocainille aina kun käyn siellä.
VastaaPoistaMinustakin on sykähdyttävää kohdata tuoksuja jotka muistuttavat itselle tärkeästä henkilöstä. Niin ei tapahdu usein - ainakaan minulle - mutta joka kerta kokemus on ollut voimakas.
PoistaOlen yhä vakuuttuneempi siitä, että parhaat, suoraan sydämeen käyvät tuoksut eivät sovi käytettäviksi. Niitä on viisainta tutkia rauhassa ja hiljaisuudessa.
VastaaPoistaKyllä, olen aika lailla samaa mieltä. Tai oikeastaan ajattelen niin, että kaippa sydämen tuoksujakin voisi käyttää mutta luulen, että ne samalla menettäisivät jotakin voimastaan.
PoistaIhana teksti, Mohn.
VastaaPoistaKiitos Eeva!
PoistaMinullekin tulee isäni tästä mieleen! Testautinkin tätä hänellä, muttei sitten innostunut sen kummemmin. Ehkä pitää yrittää uudelleen..
VastaaPoistaAivan taivaallisen ihana tuoksu!
Minäkään en ehkä osaisi käyttää tätä, tosin metsässä rymyämiseen tämä istuu (olenko outo kun laitan ulkoilemaankin mennessä tuoksuja? minusta se on siitä hyvä tilanne kokeilla erikoisuuksia, ettei ainakaan häiriköi ketään satunnaisia ohisuhahtelijoita lukuunottamatta)
rakastan tämän savuisuutta!
Minä en jostain syystä osaa käyttää tuoksuja luonnossa. Mutta minusta ei silti ole ollenkaan outoa, että joku toinen tekee niin eli ainakaan minusta siinä ei ole mtään outoa, että varustautuu metsälenkille hajuvedellä. :)
PoistaVoi että! Olen haaveillut tämän tuoksun nuuhkimisesta, sillä kuvauksensa perusteella se kuulostaa juuri omanlaiseltani. Mutta tämä teksti sai minut vakuuttuneeksi siitä, että Marokon aavikkoa on PAKKO päästä tuoksuttelemaan. Menetin oman isäni kahdeksan vuotta sitten ja ikävä on välillä sietämätön, vaikka vuosien aikana suru on toki helpottanut. Lisäksi vietin itsekin ikimuistoiset lapsuuteni kesät mummolan pelloilla, joilla vielä siihen aikaan saattoi varomattomuuttaan astua lehmänlantaan. Jos on olemassa tuoksu, jossa mahdollisesti yhdistyisivät nämä kaksi eniten kaipaamaani asiaa, ei ole epäilystäkään sen välttämättömyydestä (riippumatta siitä, mille tämä omaan nenääni tuoksuu). I need this in my life!
VastaaPoistaKannattaa ehdottomasti kokeilla, erityisesti jos se kuvausten perusteella vaikuttaa omanlaiselta. Aina kannattaa toki muistaa, että oma nenä ei välttämättä haista tuoksua ollenkaan samanlaisena kuin mitä toisten kuvaukset ovat.
VastaaPoistaSe on jotenkin niin ihmeellistä, että joskus jokin tuoksu laukaisee meissä ihan valtavan tunnekokemuksen ja sitten taas toisaalta on satoja ja tuhansia tuoksuja jotka herättävät korkeintaan seuraavan tunteen: "Njoo, onhan tää ihan kiva. Ihan kiva tuoksu, joo!". Eikä ikinä voi etukäteen tietää koska se tajunnan räjäyttävä tai muuten vaan inspiroiva tuoksu osuu kohdalle.
Sain oman sampleni Jaakiemilta, voin sen ottaa tuoksutreffeille mukaan ja antaa Nekku sinulle eteenpäin, jos olet tulossa treffailemaan. Antaa hyvän kiertää!
Näillä näkymin olen tulossa, ilmoittauduin juuri äsken. Odotan innolla uusia tuoksukokemuksia ja yhtä innokkaasti myös uusia tuttavuuksia. :)
Poista