Nina Ricci; Nina EdT (vintage) ja Nina EdT

Kaivelin tuossa hajuvesiarkkuani (esikoiseni puukässyissä väkäämä ihanan sininen aarrearkku) ja tajusin siinä tuoksujani tutkaillessani, että mitä ihmettä; minullahan on kaksin kappalein Nina Riccin Ninaa! Whaaat??

 Ja eikun nettiin tutkimaan. Viisastuin sen verran, että ensimmäinen Nina on julkaistu 1987. Sen luoja on Christian Vacchiano. Tiesin toki, että minulla on siellä vanha Nina Ricci. Jostain syystä muistan sen aina olevan L'Air du Temps. Mikä on sinänsä hassua, koska en ole koskaan omistanut kyseistä tuoksua. Ostaessani uudempaa Ninaa en todellakaan muistanut, että minulla on jo yksi Nina.

Käytin hajuvesiä parinkympin molemmin puolin ihan kiitettävästi ja rakastin tuoksuja. Sitten perustin perheen ja elin hetken aikaa enemmän ja vähemmän hörhöistä vauva- ja pikkulapsiperheen elämää ja olin noin 8 vuotta käyttämättä tuoksuja. Tarkoitan tuoksuilla nyt hajuvesiä ja sen tyyppisiä tuotteita.

Toki henkilökohtaisesta hygieniasta huolehdin myös tuoksuvilla tuotteilla (vaikkakin esim. kristallikividödö oli useamman vuoden aktiivisessa käytössä). Varmasti olen jokusen kerran noiden vuosien aikana jotain hajuvettäkin iholleni sivellyt mutta kerrat ovat olleet hyvin harvassa. Siitä johtuen minulla on tuoksuarkussani joitakin vintage-tuoksuja, kuten tuo Nina.

Kun sitten taas aloin käyttää tuoksuja siirryin ostamaan uusia, vanhat tuoksut eivät juurikaan enää kiinnostaneet. Ennen kuin nyt. ;-) Onneksi olen kuitenkin vahingossa ymmärtänyt säilyttää tuoksuni valolta suojattuina, jokainen omassa alkuperäisessä pahvipakkauksessaan. Olen muuten tuon asian suhteen järkyttävän pikkumainen ja tarkka, pakkaukset pitää aina säilyttää!

Oma vintage-Ninani on hankittu todennäköisesti joko ihan 80-luvun lopussa tai 90-luvun alussa ja se on refill-versio, 50 ml:n EDT. Pullossa on jäljellä vajaa puolet. Tuoksua ei enää valmisteta. Fragrantica kuvaa tuoksua näin:

"Top notes are aldehydes, mimose, orange blossom, currant buds, green notes, peach, basil, marigold, bergamot and lemon; middle notes are mimose, violet, orris root, jasmine, ylang-ylang, west indian bay and rose; base notes are iris, sandalwood, patchouli, musk, civet, oakmoss, blackcurrant syrup and vetiver."

En tiedä olisiko edt:ni jo vähän ajan saatossa kärsinyt, alkutuoksu on melko pistävä. Se kyllä häviää hetken päästä ja tuoksu muuttuu ihanan kukkaiseksi puuteripilveksi. En oikein osaa arvostella tätä, käytin tuoksua joskus silloin 90-luvun alussa ja se selkeästi muistuttaa minua erilaisista tunnetiloista.

Tuoksu on yllättävän julkea ja rohkea ollakseen niinkin naisellinen kukkaistuoksu. Toisaalta se on 80-luvun tuote, jolloin tuoksut olivat julkeita ja rohkeita. Tuoksu on niin puuterinen etten juurikaan kykene erottelemaan joukosta yksittäisiä nuotteja.

Alkuperäinen Nina olisi varmaan monelle tämän päivän nuorelle naiselle turhan tymäkkää tavaraa, vaikka todella puuterinen onkin. Se on ihanan naisellinen ja romanttinen mutta se viestittää kuitenkin itsenäisestä ja oman tahdon omaavasta naisesta, joka ei turhia jää kummastelemaan. Mielestäni tämä on enemmänkin voimatuoksu, kuin hempeilyä ja romanttista sutinaa.

Uusi Nina on julkaistu 2006 ja sen kehittäjät ovat Olivier Cresp ja Jacques Cavallier. Sillä ei ole nimeä enempää mitään tekemistä aikaisemman Ninan kanssa. Tässä Fragrantican kuvaus tuoksusta:

"Nina is a new modern fairytale fragrance aimed at younger audience. Nina is an elegant floral-fruity gourmand fragrance, the scent of candied fruits. The composition starts sparkly and spontaneous, just like a carefree laughter with the fresh citrus notes of lemon and lime. The sweet gourmand heart is juicy and caramelly due to candied apple, praline note and vanilla whose opulent veil wraps the softly sweet peony and the Moonflower. Finally the apple tree, white cedar and balmy musk notes are touching your skin with their warm and soft sensuality."

Minun nenääni Ninan ensituoksu on todellakin sitruksinen, hyvällä tavalla. Itse en kuvaisi sitä ehkä raikkaaksi, enemmänkin makeaksi. En löydä omenaa sellaisenaan vaikka se epäilemättä joukossa pyöriikin. Vaniljaa tuoksussa on minun makuuni sopivasti, se tuoksuu karkkimaisen makeana ja kiusoittelevana.

Ajan kuluessa tuoksu pehmenee ja karkkimaisuus ja sokerisuus muuttaa muotoaan. Tuoksun luonne muuttuu kikattelevasta ja vähän punastelevastakin neidosta pitkiä ja merkityksellisiä silmäyksiä luovaan kaunottareen. Kannattaa kuitenkin varautua siihen, että tuo lumoojatar saattaa yhtäkkiä puhaltaa hubba bubbaisan purkkapallon...

Tämä uusi Nina on iloisen harmiton tuoksu, täynnä värikästä ja auringontäyteistä kujeilua kukkivassa puutarhassa, kimaltavasiipisten pikkukeijujen piilotellesa lehtien varjoissa. Se on karkkia ja sokeria ja imelää tikkaria, jonka kanssa on varottava etteivät hiukset tartu siihen kiinni kaiken ilonpidon keskellä.

Auringon laskettua horisonttiin puutarhan valtaa pehmeä samettisuus. Hiljaiseksi se ei kuitenkaan muutu; keskellä puutarhaa pulppuaa pieni suihkulähde, joka jatkaa iloista pulputustaan pitkälle yöhön. Se on varmasti nähnyt yhden jos toisenkin varastetun suudelman...

Edt:ksi tämä on todella kestävä, ranteellani häivähtelee hanasti keijupölyä vielä aamullakin. 

Rakastan tuota omppopulloa, se vaan on ihana! Vaikutti muuten ainakin minun ostopäätökseeni, vaikka toki se tuoksu pääosassa olikin. Flankereita Ninasta on tullut tasaiseen tahtiin, niihin en ole tutustunut.