torstai 22. maaliskuuta 2012

Christian Audigier; Ed Hardy Women's EdT

Tämä arvostelu on kirjoitettu alunperin 27.10.2010


Löysin tuoksun ihan sattumalta. Liittyen erääseen pikkujouluiseen tapahtumaan hommasin loppukesästä joitakin tuoksunäytteitä ja tämän kyseisen näytteen otin lähes pelkästään sen takia, miltä se näytti. Pakkaus ja ulkonäkö siis vetosi. Nuuhkittuani näytettä rakastuin tuoksuun oitis ja päätä pahkaa, ja niinhän minun oli ihan pakko saada kunnon pullollinen itselleni.


En muista, että olisin tätä tuoksua ikinä missään aikaisemmin nähnyt saati nuuhkinut (edit: nykyään tätä myydään ainakin Kickseissä). Se kantaa tatuointitaiteilija Don Ed Hardyn nimeä, samoin kuin Christian Audigierin (ranskalainen muotisuunnittelija) luoma Ed Hardy-vaatemallisto. Kyseiset herrat ovat sittemmin ilmeisesti riitaantuneet ja herra Hardy on esittänyt korvausvaatimuksia herra Audigierille sopimusrikkomusten takia.


Tämä kyseinen tuoksu on tullut markkinoille vuonna 2008, joten en suostu tuntemaan huonoa omatuntoa sen käytöstä, herrojen riidat alkoivat kaiketi joskus viime vuonna. Ei sillä, että ne minulle edes kuuluisivat. En nyt kuitenkaan linkitellyt tähän mitään sivuja, jokainen voipi itsekseen Googletella jos haluaa nähdä/lukea enemmän.


Kuten jo kerroin, tuotteen ulkonäkö viehättää. Olen jokseenkin rockhenkinen sielultani ja lausahdus Love Kills on palanut lähtemättömästi jonnekin aivokuoreni sisäpuolelle luettuani aikoinani teininä Nancy Spungenin elämästä kertovan kirjan Nancy, joka teki tuolloin minuun suuren vaikutuksen. Yksi lisäsyy miksi kyseinen ilmaus sinne aivokuoren sisäpuolelle kärvähti oli dramaattinen riita poikaystävän kanssa, jonka jälkeen poikaystäväni kävi maalaamassa kyseisen fraasin lähikoulun pihassa olevan puisen hiekoitushiekkalaatikon kylkeen kissan kokoisin kirjaimin. Huhhuh sitä nuoruuden draamaa ja elämää suurempia tunteita! ;-)


Tuoksua on kuvattu tylsäksi ja mitäänsanomattomaksi kukkaistuoksuksi, samanlaiseksi kuin tusina muita. Sitä on myös kehuttu ainutlaatuiseksi ja kiehtovaksi. En oikein osaa sanoa mikä siinä minua viehätti. Virallinen kuvaus kuulostaa tältä:

"The brilliant, almost blinding scent of the Ed Hardy tattoo art inspired this super vibrant and sexy fragrance. An explosion of fruits opens the accent including Tropical Mango, Wild Strawberries and Ruby Red Grapefruit vintage floralcy with a Rock'n Roll Edge brings a dark eeriness including Black Freesia. This contrast of floralcy merges into a background of Hot Skin and Warm Soulful Amber. It is a delicious and very addictive fragrance statement."


Enpä tiedä onko se tuoksu niin erityisen rock mutta minua se miellyttää. Tuoksun on kehittänyt Caroline Sabas ja sen kuvataan sisältävän seuraavia tuoksuja: omenasuflee, mango, villimansikka, verigreippi, freesia, kielo, lehmuksenkukka, lämmin ambra, myski, tonkapapu ja vaniljavanukas.

Ensituoksu on jotenkin raikas ja vihreä, mikä on mielestäni vähän yllättävää koska sydäntuoksu on kuitenkin makea ja kukkainen. Minun nenääni kielo leijailee voimakkaimmin juuri ensituoksussa ja se lienee juuri se raikas ja vihreä. Siitä se sitten lähtee melko nopeasti muuttumaan makean kukkaiseksi, joskin verigreippi tuokin aavistuksen särmää. Sydäntuoksu on sitten lämpöisempi ja tummemman makea, syvempi, sinne asettuvat ambra, myski ja vanilja. Vaikka kyseessä on EDP niin tuoksun kesto ei mielestäni juurikaan poikkea EDT:n kestosta, siitä siis miinusta. Minulla on tosin tapana kantaa mukanani käsilaukussa viihteellä ollessani aina käyttämäni tuoksun näytepulloa, josta sitä voi näppärästi vähän lisäillä tarpeen vaatiessa.

Tämän tuoksun on kuvattu olevan samantapainen Ralph Wildin ja Miss Dior Chérien kanssa, kumpiakin olen mielestäni joskus jossain nuuskinut mutta kumpaakaan en kykene palauttamaan mieleeni juuri nyt.


Jonkin aikaa sen jälkeen kun tuoksu oli kotiutunut, osuin Koruharakan sivuille missä silmilleni pompsahtivat yllä olevat korvikset. En voinut vastustaa kiusausta vaan pakkohan ne oli hommata. Minulla on vasemmassa korvassa useampi lävistys ja niihin vähän ylempiin minä nuo pikkunapit halusin. Tykkään niistä todella paljon!

En voi sanoa keräileväni "Love Kills"-teemaa mutta jotenkin se aina vain säväyttää ja laittaa muistelemaan sitä hiekoitushiekkalaatikkoa ja sen valuvan märkää ja suuria tunteita kirkuvaa julistusta. ;-)

2 kommenttia:

  1. Mun tyttöni tykkäävät jostain syystä pääkalloista, ja tämä pakkaus olisi totisesti heidän juttunsa. Raahasin tuoksuni, vaatteeni ja kenkäni pääkallokassissa takaisin Italiaan (olen luopunut matkalaukuista ja siirtynyt muovisiin kuuden euron siirtolaiskasseihin, joita saa mitä kummallisimmin kuvioin), ja yllätin aamulla esikoisen silittelemästä matkakassini kalloa.

    VastaaPoista
  2. Hihii, ihania neitejä! Pääkallot on jostain kumman syystä monen mielestä kiehtovia. Tai no, en tiedä onko siinä mitään kummallista sinänsä... Minullakin on yksi musta meikkipussukka jossa on pinkkejä pääkalloja ja tykkään siitä ihan hulluna. ;-)

    VastaaPoista

Tervetuloa kommentoimaan, mielipiteesi on odotettu ja arvostettu!