sunnuntai 22. huhtikuuta 2012

Serge Lutens; Jeux de Peau EdP

Monilla Lutensin tuoksuilla on jännä tapa tuntua ensialkuun epämiellyttäviltä. Useista tulee ensimmäiseksi fiilis, että en pidä tästä. Kuitenkin jossain vaiheessa  tuoksun kehityskaarta huomaan suhtautuvani siihen hyvinkin positiivisesti ja vähintään toisella kokeilulla löydän itseni jossain vaiheessa mietiskelemästä miten tykkään tuoksusta. Siis aika monesta sellaisestakin joista en ole ensi alkuun pitänyt.

Tämän tuoksun innoittaja taisi olla muisto ranskalaisen leipuriliikkeen tuoksusta pikkupojan kokemana. Tai jotain sinne päin. Itse haistan tässä palaneen maidon heti alussa. Haalean, palaneen maidon.

Se voisi olla myös lämmin, vaniljalla maustettu maito ja aamiaispöydän keskellä olevassa tuhkakupissa käryävä, puoliksi poltettu savuke. Aamiaispöydästä löytyy myös sopivasti tummaksi paahdettuja paahtoleipiä ja auringonkultaista aprikoosimarmeladia. Kahvin sijaan on tarjolla vaniljainen Café au lait.

En pidä alun käryävästä maidosta, kaiken lisäksi se on jotenkin häiritsevällä tavalla perverssi. En osaa selittää edellistä lausetta sen kummemmin. Onneksi se ei ole kovin pitkäikäinen. 

Raikkaan aprikoosimarmeladin ahmin sen sijaan halulla. Mitä enemmän sitä ahmin, sitä enemmän minun tekee sitä mieleni. En muista, että olisin koskaan saanut näin herkullista aprikoosimarmeladia! 

Jeux de Peau tuoksuu siltä, että voisin kuvitella sen addiktoivan melko vaivatta ja nopeasti. Ensin siitä ei pidä ollenkaan. Sitten se tekee sinulle jotakin ja huomaatkin pitäväsi siitä. Seuraava askel on, että toteat pitäväsi siitä oikein kovasti. Oikeastaan rakastat sitä! Argh, sinun on itseasiassa pakko saada se!!

En löydä kaikkia nuotteja joita tuoksussa pitäisi olla. Mutta ei se haittaa. Tämä on kieroutunut tuoksu joka ärsyttää ja häiritsee samalla, kun se tuoksuu vastustamattoman puoleensavetävältä ja toimii kuin magneetti. Mukamas viaton, mukamas harmiton, mukamas pullantuoksuinen.

Toisaalta Jeux de Peau on todella pehmoinen tuoksu, lempeä ja notkea, hyvin mukautuvainen, miellyttävä. Tässä ei ole mitään pistävää tai hyökkäävää eikä päällekäyvää ja voisin kuvitella, että tuoksuille kovin herkätkin henkilöt voisivat tätä ehkä käyttää.

Taidan sijoittaa tämän tuoksun kakkosaaltooni. Se tarkoittaa sitä, että saatan ehkä joskus hankkia sen omaksi, sitten kun kiireellisemmät hankinnat on joskus tehty. ;-)

Kuvat täältä ja täältä.

7 kommenttia:

  1. Mulla on tämä odottelemassa. Mä kirjoittelin illalla ensimmäisen Lutens-postaukseni. Julkaisen sen huomenissa - tai siis tänään. Tulipa valvottua epähuomiossa pitkään..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh, mielenkiinnolla jään odottelemaan postaustasi Jeux de Peausta!

      Poista
  2. Tuo piilokiltti on ovela muotoilu :)

    Tehdäänkö simultaaniarvio jostain Histoires de Parfumsin tuoksusta? Tai ehkä Ophéliasta? Ei kiirettä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sopii mainiosti kumpi vaan. Ophélia olisi jo vähän niin kuin työn alla, että siitä saisin jutun aikaan nopeastikin.

      Poista
  3. Huomasin juuri, että mun Ophélia-yksilö on kateissa. Täytyy penkoa irtokarkkipussit yms kummalliset paikat :(

    VastaaPoista
  4. Ohpélia löytyi. En kerro mistä, jotta kahelin maine säilyy...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii!! ;-) No, koskas sitten heitettäs arviot eetteriin?

      Poista

Tervetuloa kommentoimaan, mielipiteesi on odotettu ja arvostettu!