Lorenzo Villoresi; Teint de Neige EdT

Tervehdys kaikille tuoksuttelijoille pitkän kesätauon jälkeen! Le Mond des Rêvesin syksy alkaa pehmeän puuterisella Lorenzo Villoresin Teint de Neigellä. Villoresin tuoksut eivät ole minulle ennestään tuttuja, Teint de Neige on ensimmäinen tuoksu Villoresilta jota olen kokeillut.

Yleisesti käytetty käännös Teint de Neigelle tuntuu olevan "lumen väri", mutta oikeampi käännös lienee "lumivalkoinen hipiä".  Joskin Villoresin omilla nettisivuillakin nimi on käännetty sekä italiaksi että englanniksi "lumen väriksi". Tiedä sitten kumpi versio on oikein, mutta ainakin Villoresin sivuilla oleva kuvaus tuoksusta puhuisi "lumivalkoisen hipiän" puolesta.

"Teint de neige, “the colour of snow”, the delicate rosy hue of a powdered face. The unmistakable scent of perfumed powders, the fragrance of face powder, the perfume of talc, a soft, gentle, enveloping Eau de Toilette, yet intense and persistent. An aroma delicately permeated by the richness of the natural extracts of precious flowers, recalling the light, images and atmosphere of the belle-époque."

Useissa tämän tuoksun kuvauksissa viitataan lumeen ja yritetään etsiä tästä tuoksusta viitteitä lumen tuoksuun. Minä en koe tässä tuoksussa yhtään mitään lumista eikä tuo Villoresin kuvaus tuoksusta anna mitenkään ymmärtää, että tuoksussa olisi edes yritetty ilmentää lunta tai sen tuoksua.

Teint de Neige on selkeästi runsaan puuterinen tuoksu ja viittaus belle-époqueiin sopii siihen mielestäni erittäin hyvin. Tuoksu on minun nenääni makeahkon kukkainen. Tosin siinä on varsinkin alussa melko pistävä efekti josta en juurikaan pidä, mutta se hiipuu pikku hiljaa pois tuoksun kehittyessä.

Teint de Neige on mielestäni mukavasti erilainen kukkaistuoksu. Se on olemukseltaan tiivis, mutta ei kuitenkaan liian raskas. Se ei ole erityisen moniulotteinen mielestäni, mutta en koe sitä silti tylsäksi. Tuoksu on melko voimakas ja voisin kuvitella, että liikaa annosteltuna sillä saisi hyvin tilaa ympärilleen. Minulle Teint de Neige on niillä rajoilla, voisinko sitä itse käyttää. En todennäköisesti usein, mutta se voisi olla mukava tuoksu olla olemassa silloin tällöin käytettäväksi. En kuitenkaan pidä siitä niin paljoa, että haluaisin sijoittaa siihen.

En yleensä ole pitänyt heliotroopista. Ensi kerran Teint de Neigeä kokeillessani minusta tuntui, että voisin pitää siitä ellei siinä olisi niin paljon heliotrooppia. Sittemmin tuoksun heliotrooppisuus ei ole enää häirinnyt ja yllätyksekseni huomaan välillä jopa pitäväni siitä. Tuoksun nuottiluettelossa on heliotroopin lisäksi muitakin kukkia, kuten ruusu ja jasmiini, mutta minun nenääni heliotrooppi on niin voimakas, että se peittää tehokkaasti muut kukat alleen. Drydownissa tuoksuu ihanasti tonkapapu, ehdottomasti tämän tuoksun paras osio!

Teint de Neige on jotenkin sukupuoleton tuoksu, neutraalin intohimoton. Se on toki selkeästi naisellinen tuoksu, mutta siitä puuttuu totaalisesti kaikenlainen seksuaalisuus. Se on iloinen, vähän turhamainen ja kevytmielinen ja keskittynyt ilakoimiseen. Sen päätavoite on elämästä nauttiminen, mielellään kaiken keskipisteenä ja valokeilassa, täydelliseksi puuteroituna.

Kuvat täältä ja täältä.