Palaan lauteille pienellä pohdinnalla omasta tuoksuharrastuksestani, miten se on kehittynyt ja miten suhtautumiseni tuoksuihin on muuttunut matkan varrella. Kehitystä on todellakin tapahtunut, joskin myös taantumista, homma on kulkenut eteenpäin vähän niin kuin aallokko.
Matkani tuoksujen maailmaan on ollut erittäin hauska ja antoisa! On ollut mielenkiintoista ja innostavaa huomata, että kehitystä tapahtuu tuoksuihin tutustumisen osalta. Joskus aikana ennen "friikkiytymistäni" tuoksut toki kiinnostivat ja niistä oli ihastunut ja innostunut mutta niitä ajatteli enemmän mainstream-kannalta ja vähän niinkuin hajuyksikköinä, ei "elävinä" nuottilähteinä ja elämyksinä. Olin ennen "herätystäni" erittäin kiinnittynyt valtavirran suuriin tuoksutaloihin jotka tuottavat tuoksunsa massatuotantona ja joiden tarkoitus on myydä mahdollisimman paljon. Minulle oli tärkeintä se, että tuoksulla oli nimi ja status, sen lisäksi, että se miellytti minun nenääni.
En juurikaan kiinnittänyt aikaisemmin huomiota tuoksujen elinkaareen tai siihen miten ne kehittyivät. Mielenkiintoni kohdistui lähinnä siihen oliko tuoksu hyvä vai huono, käytettävä vai ei-käytettävä. Lisäksi olin fiksaantunut enimmäkseen vain tietynlaisiin tuoksuihin mikä tarkoittaa kukkaistuoksuja. Enkä nyt tarkoita sanoa, että se olisi ollut millään lailla huonompi lähestymistapa tuoksuihin. Minä vain koen tuoksut nyt eri tavalla kuin silloin.
Nyt kun tuoksuja on saanut kokeilla paljon laajemmalla skaalalla kuin ennen, eikä mieltä ole rajoittanut oikeastaan mikään, olen pikkuhiljaa löytänyt tiettyjä nuotteja joista olen huomannut erityisesti pitäväni. Aikaisemmin jos minulta joku olisi tullut kyselemään mistä tuoksun osista erityisesti pidän niin olisin ehkä vaivoin pystynyt luettelemaan litanian kukkia. Olin tajuamattani luonut itselleni siistin tuoksukuplan jonka vankina olin, tietämättäni.
Niin ja entäs sitten ne mistä en pidä! Se olisi ollut aivan mahdoton kysymys minulle aikaisemmin. Olisin toki vastannut siihen nopeasti ja suurella varmuudella: "en pidä itämaisista enkä mausteisista enkä voimakkaista tuoksuista, yök!!". Vastaukseni olisi perustunut ennakkokäsityksille ja ehkä muutamalle tuoksulle joita olin joskus pikaisesti pullonsuulta tuoksutellut. En oikeasti ollut edes kunnolla kokeillut moittimiani tuoksuja.
Olin nuorempana erittäin tuoksuherkkä. Saatoin alkaa voimaan pahoin esimerkiksi kaupassa jos joku kanssashoppailija tuoksui voimakkaasti. Sain herkästi myös migreenin liian voimakkaista tuoksuista. Nykyäänkin saatan reagoida vahvasti johonkin omaankin tuoksuun jos se ei syystä tai toisesta sovikaan juuri siihen hetkeen. Iän myötä ja tuoksuihin enemmän perehtyneenä siedän nyt tuoksuja huomattavasti paremmin ja suhtaudun niihin hyvin eri tavalla kuin aikaisemmin, mikä sekin on osaltaan vaikuttanut siihen miten niihin reagoin.
Siinä vaiheessa kun tuoksut alkoivat innostaa uudella tavalla minulle aukeni ovi aivan uuteen ja ihmeelliseen maailmaan. Löysin tuoksuja täynnä olevan universumin josta löytyi aina vaan uusia ja uusia ja taas uusia tuoksutaloja ja mitä erilaisempia tuoksuja. Kauppojen chanelit, escadat, diorit, YSL:t jne. alkoivat menettää merkitystään kun tajusin, että ne ovat itseasiassa vain yksi kärpäsen kakka saharassa.
Innoissani aloin tutustumaan niin sanottuihin niche-tuoksutaloihin ja heidän tuoksuihinsa. Aikani nuuhkittuani ja ihmeteltyäni huomasin, että sillä todellakin voi olla merkitystä kuka ja miten tuoksun valmistaa. Lisäksi nenä kehittyy koko ajan mitä enemmän erilaisia tuoksuja tuoksuttelee, vaikka en edelleenkään ole mikään mestari erottelemaan nuotteja an sich, tavoitan silti tuoksuista enemmän erilaisia vivahteita kuin aikaisemmin. Myös tuoksun elinkaarella on minulle nykyään merkitys. Joskus ennen kun suihkaisin tuoksua iholle, niin koin sen koko ajan samanlaisena, se vain pikkuhiljaa ajan myötä vaimeni mutta ei muuta. Nykyään ymmärrän etsiä tuoksusta sen eri vaiheita iholla ja osaan poimia matkan varrelta muutoksia tuoksussa.
Niin sanotut mainstream-tuoksut eivät tietenkään automaattisesti ole huonompia kuin niche-tuoksut, mutta niche-tuoksuissa on aivan valtavan paljon enemmän vaihtelua ja tuoksuilla ei tunnu olevan lainkaan rajoja. Mainstream-tuoksujen tarkoitus on myydä eli niiden pitää miellyttää mahdollisimman laajalti, niiden pitäisi tuoksua mahdollisimman monen kuluttajan nenään miellyttävältä ja haluttavalta. Näin ollen pelikenttä on suht suppea ja siinä on seurattava myös trendejä. Omistan kuitenkin enemmän niin sanottuja mainstream-tuoksuja kuin niche-tuoksuja, joskin jälkimmäisten osuus kasvaa jatkuvasti. Niiden kanssa vain törmää harmillisen usein saatavuusongelmaan, mikä hidastaa tehokkaasti tuoksujen hankkimista.
Samalla kun tuoksumaailmani räjähti totaalisesti uusiin sfääreihin löysin myös miesten tuoksut ja lopulta tuoksujen "sukupuolisuus" menetti merkityksensä kokonaan, ja tuoksuista tuli ihan vaan tuoksuja ilman sen kummempia leimoja. Nykyään minulle ei ole lainkaan merkitystä sillä onko tuoksu markkinoitu miehille vai naisille vai molemmille, jos se tuoksuu minun nenääni ja minun ihollani hyvältä niin se on silloin hyvä ja käytettävissä oleva tuoksu.
Tuoksurakkauden kasvaessa on kasvanut myös pullokokoelmani. Samoin oma tuoksumaku on selkiintynyt ja olen alkanut harrastaa sokko-ostoksia. Hyvin harvoin olen onnistunut tekemään hutiostoksia. Jonkin verran on tullut sellaisia semihuteja eli tuoksu ei varsinaisesti ole osoittautunut huonoksi mutta kuitenkin sellaiseksi, että ilmankin olisin pärjännyt. Toisaalta minun on ollut hyvin vaikea luopua mistään tuoksuistani, myöskään niistä jotka eivät ehkä ihan täysillä säväytä. Osa sokko-ostoista on aluksi tuntunut vikatikeiltä mutta hetken päästä olenkin sitten saattanut olla aivan korviani myöten rakastunut.
Ostoslistalla on jatkuvasti useampi tuoksu, osa niistä on keikkunut siellä jo jokusen vuoden, osa ehtii olla listalla vain pienen hetken ennen kuin jo hankin sen. Menen hyvin pitkälti tunnepohjalla näissä asioissa ja jonkun tuoksun kohdalla minulle riittää ajatus siitä, että one day....
Onko hommassa mitään järkeä? Riippuu kai katsojasta ja perspektiivistä. Minulla on niin paljon hajuvesiä, että en todellakaan ehdi käyttää niitä kaikkia loppuun loppuelämäni aikana. Minua se ei haittaa eikä häiritse. Tuoksut tuovat iloa elämääni ja käytän niihin omia rahojani eikä se ole keneltäkään pois. Sen lisäksi, että pukeudun tuoksuun esim. juhliin tai illanviettoihin tms. niin käytän tuoksuja myös kotona. Saatan saman päivänä aikana suihkaista kahta, jopa kolmea tuoksua iholleni ja fiilistellä niiden ihanuudessa. En yhtäaikaa tokikaan, ellen sitten harrasta tarkoituksella tuoksujen kerrostamista.
Nykyään hajuvesi on minulle paljon enemmän kuin vain hajuvesi. Se voi olla viestintäväline, itsetunnon kohottaja, mielialan kohentaja, rentouttaja, piristäjä, nautinto, oikeastaan lähes mitä vain. Ei taida mennä päivääkään niin, ettenkö tuoksuisi jollekin jossain vaiheessa päivää. Tai no, on niitä tuoksuttomiakin päiviä silloin tällöin kun tuntuu, että ärsykekynnys on ylitetty.
Minulle henkilökohtaisesti tuoksut ovat ihana asia ja olen todella onnellinen, että olen tuoksujen maailman löytänyt!
