Donna Karan New York: Be Delicious Fresh Blossom Juiced EdT, le

Hyvin kukkainen, aavistuksen vihertävä. Minun nenäni poimii tästä ihan ensimmäiseksi kielon, jota seuraa hentoisen puuterinen ruusu. Ruusu tosin pysyttelee hyvin lähellä ihoa ja ihan iholta haisteltuna ruusu tuoksuu selkeän voimakkaasti.

Kehityskaari tässä tuoksussa on aika suoraviivainen ja minun nenääni tämä tuoksuu koko kaarensa ajan yksinkertaisesti kukkaiselta. Kielon ja ruusun lisäksi olen aistivinani häivähdyksen hajuhernettä ja ihan pahnanpohjimmaisena tuoksuu myskin kuivakka jauhoisuus.

Fragrantican mukaan tässä pitäisi tuoksua mm. greippi ja mustaherukka mutta tuoksun kieloisuus peitti ne ainakin minulta hyvin tehokkaasti alleen. Voisin kuvitella käyttäväni tätä kevyenä arkituoksuna, tämä on sellainen harmittoman kaunis ja helppo tuoksu.

Serge Lutens; Douce Amére EdP

Ihan alussa tuoksuu jokin nuotti jota en osaa asettaa kartalle. Se on jollain tapaa vähän kirsikkainen tavallaan. Tässä tuoksussa pitäisi olla tiare-kukkaa jota en toistaiseksi tunnista, joten mietiskelin itsekseni voisiko tuo tuoksu, jota en osaa määritellä, olla juurikin tiare.

Douce Amére on aika erilainen kukkaistuoksu kuin mihin olen tähän mennessä ollut tottunut. Se on lämpimän mausteinen ja pehmeä, siitä tulee mieleen kanelilla ja vaniljalla maustettu lämmin maito katettuna pöytään, jonka keskellä on maljakossa muutama kukkiva jasmiininoksa.

Kaneli ei ole erityisen ilmeinen tässä tuoksussa vaan se sekoittuu saumattomasti muihin nuotteihin. Se ei erotu selkeästi omana itsenään vaan se on ikään kuin saumaton osa tuoksua mutta kuitenkin havaittavissa. Douce Amére on tasapainoisen kaunis ja rauhallinen tuoksu.

Alun täyteläisyys asettuu nopeahkosti melko lähellä ihoa viihtyväksi, lämpöisen mausteiseksi kukkaisuudeksi. Vanilja tuoksuu mukana pehmoisena ja miellyttävänä taspainottaen kanelin tuomaa särmää. Vanilja ei ole kuitenkaan millään lailla äänekäs. Tämä tuoksu on kuin kaunista moniäänistä laulua jossa stemmat ovat todellakin kohdallaan.

Minun iholleni Douce Amére asettuu helposti, se on heti kuin kotonaan ja tuoksuu niin kuin se kuuluisi ihooni, olisi osa sitä. Tuoksun nuoteista pitäisi löytyä anista, itse en sitä kuitenkaan löydä. Douce amére on ranskaksi kitkerän makea ja se on myös punakoison ranskankielinen nimi. Punakoiso on hyvin myrkyllinen kasvi. En tiedä onko tuoksu nimetty mitä mielessä pitäen mutta tavallaan molemmat merkitykset siihen sopivat.

Kuva täältä.

Cartier; Roadster EdT

Miesten tuoksut eivät ole tässä vaiheessa "tuoksuttelu-uraani" minulle kovin helppoja tuoksuja, varsinkaan sellaiset tuoksut, jotka tuoksuvat "perinteisiltä" miesten tuoksuilta. Monet niistä tuoksuvat vain voimakkailta, pistäviltä, rajuilta ja aika lailla in your face-tyyppisiltä. Tai toivon, että tuoksuivat, koska aion jatkossa yrittää selättää tämän miehisen maailman. ;-)

Roadster on miehinen minttutuoksu. Se avautuu aluksi melko voimakkaana ja aggressiivisena ja sen kärjessä rymistelee bergamotti ja minttu. Aloitus on kieltämättä raikas. Nenäni poimii siitä myös paljon vetiveriä, joka tosin avautuu enemmän vasta, kun tuoksu on saanut hiukan tekeytyä iholla.

Roadsterin minttu on enemmän sitä minttua, jonka haistan tuoreesta kasvista, pirteää ja raikasta. Se ei kuitenkaan ole millään lailla piparminttuista tai hammastahnamaista. Tuoksun kehittyessä minttu pikkuhiljaa muuntautuu hieman tunkkaiseen suuntaan mutta sen tunkkaisuus ei onneksi kuitenkaan ala dominoimaan tuoksua ja on onneksi suhteellisen hetkellistä. Patsulia minun nenäni ei pysty erottamaan kaiken minttuisuuden keskeltä.

Haistan Roadsterissa myös jotakin pippurista ja tervaisaa tuoksun keskivaiheilla. Kehittyessään tuoksusta häviää kaikki alun aggressiivisuus ja pistävä raikkaus, siitä astuu esille vaniljan mukanaan tuoma pehmeys. Minttu ei häviä tuoksusta kokonaan edes loppuvaiheessa, vaan sekoittuu saumattomasti vaniljaiseen labdanumiin erittäin sulavasti ja viehkeästi.

Alun ärjyisyydestään huolimatta kutsuisin Roadsteria melko kevyeksi ja lempeäksi tuoksuksi. Roadster ei ehkä ole erityisen monimutkainen ja mielenkiintoinen tuoksu mutta pidän siitä. Minusta on hauskaa miten se aluksi ärjyy kuin mahtavakin roadsterin moottori ikään, uhoten ja melskaten ja muuttuu sitten pikku hiljaa pehmeitä lemmensanoja korvaan kuiskivaksi, leikkisäksi rakastajaksi.

Tuoksun drydown ei suinkaan ole lälly vaan se on enemmän juurikin leikkisä ja kujeileva. Tuoksua on kuvattu toisaalla yrttiseksi ja myös kovin miehiseksi tuoksuksi. Itse en kuvailisi sitä yrttiseksi vaikka se hyvin minttuinen tuoksu onkin. Minulle yrttisyys on kuitenkin muutakin kuin pelkkää minttua. Maskuliinisuus sitten...onhan Roadster aika selkeästi niin sanottu miesten tuoksu. Voisin silti kuvitella käyttäväni sitä joskus koska se on mielestäni suhteellisen helppo tuoksu kantaa myös naiselle. Raikas, vihreähkö tuoksu joka on samalla myös vaniljaisen lämmin.

Roadster kestää minun ihollani pitkään. Loppua kohden siihen tulee kuivahko puinen aromi josta en kuitenkaan saa niin selkeästi kiinni, että osaisin eritellä sitä tarkemmin. Mielestäni drydown ihan loppumetreillään on miehisin osa Roadsteria. Vielä lähes vuorokaudenkin kuluttua iholla tuoksuu selkeä, joskin vienohko häivähdys. Tuoksusta on hävinnyt minttu ja vanilja ja raikas pehmeys ja jäljellä on  pippurinen aavistus.

Kuvat täältä, täältä.

PP Perfumes; Hannele EdP

Hannele on Ranskassa valmistettu mutta synnyltään suomalainen tuoksu. Se tehtiin alunperin lahjaksi ja sen kolme ensimmäistä käyttäjää olivat nimeltään Hannele, josta tuoksu sai nimensä.

Ensi kerran Hannelea kokeillessani se assosioitui hyvin nopeasti Chanelin vitoseen. Tuoksussa oli jotakin kovin  samanlaista. Sittemmin kun olen Hannelea kokeillut jo useamman kerran, en enää koe sitä mitenkään erityisen samanlaisena Chanelin vitosen kanssa.

Minun ihollani ja minun nenääni Hannelen alkutuoksu on todella ruusuinen. Haistan alusta lähtien myös santelipuun ja se tuoksuu minusta lämpimän kuivalta. Joka kerta tuoksua kokeillessani sen alku tuntuu minusta aina vain lämpöisemmältä, tällä hetkellä lähes kuumalta.

Hannelen nuotteja ovat myös sireeni ja jasmiini mutta varsinkin sireeni minun on vaikea tuoksusta löytää. Kaikki kolme kukkanuottia ovat hyvin tiiviisti yhdessä, ruusun tuoksuessa minun nenässäni päällimäisenä. Kaikki ne siellä ovat mutta hyvin tiiviisti toisiinsa kietoutuneina. Yleisvaikutelma tuoksusta on mielestäni pehmeä ja naisellinen.

Jossain keskivaiheilla olen haistavinani ihan lähellä ihoa jotakin sitruksista mutta en tiedä onko nuoteissa mitään mikä voisi sitruksiselle tuoksua. Haistan myös jotakin myskin tapaista mutta en ole siitäkään varma koska se ei ole lainkaan kuivan pölisevä, kuten yleensä myskin koen. Keskivaiheilla vanilja alkaa nousta hyvin pehmeänä ja notkeana esille, hyvin kermaisena. Ruusun tuoksu pysyy mukana edelleen.

Jossain vaiheessa loppua kohden ruusu ja muut kukat häviävät mutta kuvittelen haistavani drydownin pääasiassa vaniljaisesta pilvestä häivähdyksen aavistuksen eritteisestä jasmiinista. Santelipuu tuo tuoksun loppuvaiheeseen pientä terävyyttä. Lopun vaniljaisuus on hillityn makeaa. Drydown ei ole mielestäni yhtä lämmin kuin tuoksun alku. Drydown on minun suosikkivaiheeni tämän tuoksun kehityskaaressa. Kestävyys Hannelessa on mainio.

Minun mielestäni Hannele on hyvin lämmin kukkaistuoksu, tiivis ja vähän raskaskin. Se ei ole kuitenkaan häiritsevän äänekäs eikä sen raskauskaan häiritse kunhan muistaa annostella sopivasti. Liikaa annosteltuna Hannelesta saa kyllä överit aikaiseksi, vaikka tuoksu pysytteleekin mielestäni suhteellisen lähellä ihoa.

Kokonaisuus on puuterinen ja tyylikäs. Voisin kuvitella, että moni pitäisi Hannelea aikuisen naisen tuoksuna. Itsekin ajattelen, ettei Hannele ehkä ole teinitytölle juuri se sopivin tuoksu itse tuoksun luoman mielikuvan perusteella, mutta miksei teiniprinsessakin sitä voisi käyttää jos se miellyttää.

Minun mielestäni Hannelen imago on ihanan naisellinen ja vähän glamoröösi, gracekellymäinen. Se sijoittuu ihan selvästi 1950-luvulle. Runsaat helmat, selkeä vyötärö, sirot avokkaat, hansikkaat ja turkiskeeppi. Jos Hannele tupakoisi niin hänellä olisi tyylikäs holkki ja yksinkertaisen tyylikäs savukerasia. Jos Hannelella olisi koira niin se olisi toyvillakoira ("minipuudeli").

Grace Kellyn kuva, piirros.